Sukutaulu/Pedigree
Tini on syntynyt vuonna 1993 ja se on ensimmäinen omistamani kääpiösnautseri. Kyllä siinä oli ihmettelemistä kettuterrierien jälkeen! Kuinka pienen pieni piiperoinen se oli luovutusikäisenä pentuna, eikä se suuren suuri ole vieläkään (32 cm säkäkorkeus). Pienestä koostaan huolimatta Tini ei kuitenkaan ole mikään lelu, vaan ihan oikea suuri koira, pienoiskoossa! Tini hurmaa aina kaikki ohi kulkijat, sitä luonnehditaan söpöksi ja luullaan usein pennuksi, vaikka ikääkin on jo 6 vuotta (-99). Vetulle Tini on itseoikeutetusti pomo ja Tini aina päättää mihin suuntaan kaksikko on menossa ja mitä mieltä mistäkin asiasta ollaan. Tini on touhukas pihakoira (niinkuin snautserin pitääkin olla) ja puuhailee paljon kaikenlaista ulkona joko yksin tai Vetun kanssa, mutta siitä se ei tiedä mitään, että snautserit olivat ennen rottakoiria, koskapa ei osoita minkään valtakunnan riistavaistoja (enkä minä siitä sille suin surminkaan kerro!). 
Tini on käynyt ainakin 17 näyttelyssä, eikä kertaakaan ole osunut sertti kohdalle, vaikka SA:lla onkin monesti palkittu! Tinin näyttelyuraa haittasi pahasti sen virheellinen turkin laatu, joka on 70% pohjavillaa (joka kasvaa ja kasvaa yli peitinkarvan) ja loput sitten karkeaa peitinkarvaa. Aika pian havaitsin minäkin tälläisen turkin trimmaamisen nyppimällä eläinrääkkäykseksi ja nykyään Tinin turkki leikataan koneella, joten näyttelyihin ei ole enää asiaa.
Tini kävi miehelässä -95 Brinata Port Wine:llä ja se synnytti yhden pennun, joka eli vain 9 päivää. Tinillä on shuntti maksa. Tämä tarkoittaa, että osa verestä, jonka pitäisi virrata maksan läpi puhdistuakseen, virtaakin maksan ohi, eikä siis puhdistu. Tini oli kovasti sairas, ennenkuin tämä tauti osattiin diagnostioida. Onneksi eläinlääkäri Sari Jalomäki Apexista oivalsi Tini taudin laadun ja määräsi oikeat lääkkeet! Sopivalla ruokavaliolla (Hill's U/D) ja virtsakivien liotustableteilla (Arturic) Tini on kuin mikä tahansa terve, iloinen koira! Hyvin voisi kuvitella, ettei sillä mitään tautia olekaan, kun sen menoa katsoo. Verestä otetut maksa-arvot kuitenkin kertovat aina karun totuutensa; Tini on kunnossa vain oikean ruokavalion ja lääkityksen avulla. Tini ei voi saada koskaan enää pentuja tämän tautinsa takia, koska synnystys saattasia tappaa sen, tai sen pennut ehkä olisivat myöskin sairaita. Tinin menoa ei edellämainittu haittaa: se on perheemme hellimä Illu, Igga, Iggaloova, iguli ja ties mitä muita lempinimiä sillä onkaan. Ja se on suuri SYÖPPÖ; aina se kyttää Vetun ruuan loppuja ja syö ne salaman nopeasti, jollei kukaan huomaa (vähät se välittää erikoisruokavaliostaan!) ja jos jostain löytyy jokukin avokomposti, popsii Igga itsensä heti pahki paksuksi! Sitten se röyhtäilee partakarvat haisevana: "Ihanaaaa, Röyh, elämääää..." |
